Työllistymiseni kannalta ongelmaksi osoittautui työkokemukseni laatu. Työnhakija ei näytä työnantajan kannalta houkuttelevalta, jos ansioluettelossa mainitaan työnantajien joukossa vaikkapa Helsingin tai Turun yliopisto. Valitettavasti tätä seikkaa on vaikea täysin ansioluettelosta siivota poiskaan, jos ainoat ei-akateemiset työpaikat ovat opiskeluvuosilta ennen suurta lamaa.
Muissa suhteissa akateeminen ansioluettelo on helppo siivota vastaamaan tavisten ansioluetteloa. Pois turhat julkaisut -- ei ketään kiinnosta sivujen mittainen luettelo hämärissä tieteellisissä sarjoissa ilmestyneistä julkaisuista. Opetusansiot sentään voivat vakuuttaa työnantajankin. Valitettavasti minua ei koskaan palkattu opettamaankaan, joten tutkijana ei näitäkään ansioita juuri kertynyt.
Lopulta oivalsin: työnantajien näkökulmasta olen keski-ikäinen, mitäänosaamaton ja työmarkkinoille kelpaamaton luuseri.
tiistai 14. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
"keski-ikäinen, mitäänosaamaton ja työmarkkinoille kelpaamaton luuseri"
Aika hyvin tiivistetty - mun fiilikset.
...Taikka sitten koulutus:
"Miks sä oot ollut Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskuksessa"
Tota saa selittää niin saamaristi että nyt cvssä se on lyhennetty IJKKsi.
Lähetä kommentti